Tänään oli aivan ihana päivä kotona koulussa!
Opetusmetodini on "unschooling" mikä tarkoittaa, ettei ole mitään lukujärjestystä (ellei lapsi itse halua, on meillä välillä) tai pakkoa opiskella, vaan tartutaan lapsen omaan motivaatioon ja silloin autetaan. Lapseni eivät seuraa suoraan luokka-asteista rytmiä, mutta heille on kuitenkin tärkeää olla tokalla ja vitosella. Tärkeää on myös saada uusia koulukirjoja syksyn alussa. Niihin muuten uppoaa helposti sievoinen summa rahaa! Kannattaa kysellä näytekirjoja kustantajilta, tänäkin vuonna osa kirjoista tuli ilmaiseksi, mutta suurimman osan jouduin ostamaan.
Vanhin tyttäreni osaa puhua englantia melkoisen hyvin. Viime vuosi opeteltiin kokonaan ilman kirjaa, ainoastaan puhuen. Nyt hän on innostunut opettelemaan myös englannin kirjoituksen ja täyttää todella ahkerasti oppikirjaa aiheesta. Kirjaan kuuluva CD soi uudestaan ja uudestaan taustalla. Fysiikan ja kemian (tämän hetkinen lempiaine) kokeita varten on etsitty keittiöön erilaisia palloja ja vaaka. Se mistä unschooling äiti iloitsee on vihdoin löytynyt matikan motivaatio. Vuosi sitten tyttäreni tuskastui ihan kokonaan matikkaan ja siitä seurasi pii-iitkä stoppi. Ehdin jo vähän huolestua itsekin, mutta nyt - puolen vuoden asiat opiskeltiin kolmessa päivässä! Lyijykynä vaan sauhusi, kun kirjat ja vihot täyttyivät numeroista! Ihmeissäni saan todistaa miten tärkeä on motivaatio oppimisessa. Kun motivaatio on kohdallaan, tieto imeytyy lapseen kuin vesi pesusieneen.
Tokaluokkalainen poikani nauttii historiasta ja rustaa matikan tehtäviä. Hän on oppinut juuri kertotaulun luvuilla 1-6 pelaamalla lautapeliä. Pelikortit on meillä myös matikan opettelun salamyhkäisinä välineinä, eikä poikani tiedä minun perimmäisistä tarkoitusperistäni mitään. Olen opettanut pasiansseja, joissa kymmenylitykset plus laskuissa hivuttautuvat salaa mieleen. Kun lapsia on monta pienemmät haluavat kiriä seuraavan kiinni tiedoissa ja meillä eskarilainen laskee jo melkein yhtä nopeasti pluslaskuja päässä kuin tokaluokkalainen.
Välillä tyttö pitää taukoa ja alkaa viulu soida, sitten juostaan talon pitkää käytävää edestakaisin yhdessä, pelin säännöt vaihtuvat kokoajan -liikuntatunti? Jos jokainen meistä siivoaa 20 esinettä ja sillä välin pienin sotkee 20, montako tavaraa menee paikalleen? Kokeillaan!
Itse perkaan sieniä, kun tyttäreni kyselee englanninkielisten sanojen tavausohjeita. Välistä näytän pojalle mitä seuraavassa laskussa tehdään ja eskarityttöni on lähtenyt tutkimusretkelle ulos luupin kanssa. Kaikkein pienin touhuaa lattialla.
Nämä hetket ovat ihana arki! Kotikoulu on elämäntapa, enkä vaihtaisi peruskouluun ikinä :)
Vanhin tyttäreni osaa puhua englantia melkoisen hyvin. Viime vuosi opeteltiin kokonaan ilman kirjaa, ainoastaan puhuen. Nyt hän on innostunut opettelemaan myös englannin kirjoituksen ja täyttää todella ahkerasti oppikirjaa aiheesta. Kirjaan kuuluva CD soi uudestaan ja uudestaan taustalla. Fysiikan ja kemian (tämän hetkinen lempiaine) kokeita varten on etsitty keittiöön erilaisia palloja ja vaaka. Se mistä unschooling äiti iloitsee on vihdoin löytynyt matikan motivaatio. Vuosi sitten tyttäreni tuskastui ihan kokonaan matikkaan ja siitä seurasi pii-iitkä stoppi. Ehdin jo vähän huolestua itsekin, mutta nyt - puolen vuoden asiat opiskeltiin kolmessa päivässä! Lyijykynä vaan sauhusi, kun kirjat ja vihot täyttyivät numeroista! Ihmeissäni saan todistaa miten tärkeä on motivaatio oppimisessa. Kun motivaatio on kohdallaan, tieto imeytyy lapseen kuin vesi pesusieneen.
Tokaluokkalainen poikani nauttii historiasta ja rustaa matikan tehtäviä. Hän on oppinut juuri kertotaulun luvuilla 1-6 pelaamalla lautapeliä. Pelikortit on meillä myös matikan opettelun salamyhkäisinä välineinä, eikä poikani tiedä minun perimmäisistä tarkoitusperistäni mitään. Olen opettanut pasiansseja, joissa kymmenylitykset plus laskuissa hivuttautuvat salaa mieleen. Kun lapsia on monta pienemmät haluavat kiriä seuraavan kiinni tiedoissa ja meillä eskarilainen laskee jo melkein yhtä nopeasti pluslaskuja päässä kuin tokaluokkalainen.
Välillä tyttö pitää taukoa ja alkaa viulu soida, sitten juostaan talon pitkää käytävää edestakaisin yhdessä, pelin säännöt vaihtuvat kokoajan -liikuntatunti? Jos jokainen meistä siivoaa 20 esinettä ja sillä välin pienin sotkee 20, montako tavaraa menee paikalleen? Kokeillaan!
Itse perkaan sieniä, kun tyttäreni kyselee englanninkielisten sanojen tavausohjeita. Välistä näytän pojalle mitä seuraavassa laskussa tehdään ja eskarityttöni on lähtenyt tutkimusretkelle ulos luupin kanssa. Kaikkein pienin touhuaa lattialla.
Nämä hetket ovat ihana arki! Kotikoulu on elämäntapa, enkä vaihtaisi peruskouluun ikinä :)
