Uuden vuoden uudet silmät ammottavat yössä väsyttömässä

Olen tässä sairastellut pian viikon ja on ihanaa huomata, miten vaikka Alice ja minä -eniten eläimiä hoitaneet- ollaan oltu poissa pelistä, asiat on sujuneet tosi upeasti ja hymyin :)  Vaikka yhtä aikaa paukahti taloon parit yöt venäläisiä ja paukkupakkaset ja ...  Kiitos kaikille tuhannesti !!!  kun olette nyt mua auttaneet, kun olen levännyt kuumettani kotosalla.  Tää kuume on muutenkin ollut todella avartava kokemus!  Olen saanut huomata, miten hyvin toimiva pieni perhe mulla on - kolme pientä lasta, jotka ovat auttaneet mua, tuoneet teetä sänkyyn, hoitaneet, leikkineet toistensa kanssa.  Meillä on ollut ihania rauhallisia piirrustus-, luku- ja leikkituokiota.  Kaikki on mennyt hienosti, vaikka voisi kuvitella että 3 lapsen kaitsenta kuumeessa olisi kamalaa. 

  Ja olen vihdoin voinut lukea!  Mulla on ollut läjä upeita kirjoja odottamassa syksyn kirjamessuista saakka, kun omia myyntivoittojani vaihdoin heti paikan päällä hyödykkeiksi...  Kasvien salaisia voimia imin viime yön unettomina tunteina itseeni, nyt odottelen innolla ensimmäisiä versoja, jotta pääsee keräämään tuoreita puhtaan luonnon energisia herkkuja, parhaat vasta auenneet lehdet parantaviksi teesekoituksissa, valmistamaan kotia puhdistavia ja suojelevia seppeleitä sekä koristeita...  lasten kanssa tietenkin! 

  Tuire Kaimion hevosraamattu on myös saanut ilmaa lehtiensä väliin - harjoitukset alkavat muotoutua mielessä, voi kun pääsisi pian jo ulos!  On tuskaa kun ulkoilma polttaa keuhkoissa niin ettei sataa metriä enempää pysty kerralla kävelemään, senkin jälkeen pitää levätä pari tuntia, että kipu todella laantuu.  Viime kesä tuli asuttua tiipiissä ja tällainen jatkuva sisällä olo on kyllä tosi outoa.  Hevostreenejä suunnitellessa tuli hurja nostalgia aikoihin, jolloin harrastin monta kertaa viikossa agilityä.  Ajattelinkin ehdottaa, että jos Gaijalle tehtäisiin agilityesteet, niin voisin alkaa vetää siellä ryhmää ja näin saataisiin vähän tuloja Gaijallekin, joka putkityötä kovin kaipaa.  Mul on oikein kursseilla, vaivalla ja hankittu Suomen Kennelliiton virallinen agilityohjaaja valtakirjakin, ihan valokuvalla :), joten en tyhjän päälle suunnittele, vaan tietoa on monen vuoden kokemus aiheesta ja taustana joskus turhankin aktiivinen "kisaura".  Tihku oli silloin nuorena supernopea ja taitava...

  Joskus Harvaluodossa asuessani vedin paikallisille kouluille iltapäivätoimintana peikkokerhoja - 4 luontokerhoa ja yhtä draamakerhoa.  Näihin muistoihin ja tuleviin visioihin täällä Gaijassa on myös ajatukseni viime aikojen unettomina öinä karanneet...

  Sitten saippuakiertokoulua mahdollisesti maaliskuussa, uuden valoisan luonnon ihmeet meille paljastavan kevään juhlintaa rummuin (ja alkoholittomasti), ting-tapaamista huhtikuulle...  Ja Ossi -rakas tulee maaliskuussa ja vauva syntyy kesäkuussa :)